Mistä on kysymys?

Helsingin Lehtisaaressa asumiskustannukset ovat nousemassa tuntuvasti, kun Vantaan ja Helsingin seurakuntayhtymät aikovat moninkertaistaa tontinvuokransa. Seurakuntayhtymät omistavat lahjoitusten seurauksena valtaosan maasta noin 1200:n asukkaan Lehtisaaressa. Lehtisaarelaiset ovat tavallisia helsinkiläisiä ihmisiä, joista suurin osa asuu 60-luvun kerrostaloissa. 

Seurakunnan vaatima vuokrataso nostaisi asumiskustannukset monen asukkaan kannalta käytännössä mahdottomalle tasolle. Monessa taloyhtiössä on mietitty, voisiko taloyhtiön vuokraaman tontin lunastaa, jotta asukkaat pääsisivät pois epätoivoisesta tilanteesta. Nykyisellä korkotasolla lainan ottaminen pitäisi kalleudestaan huolimatta asumiskustannukset edes jokseenkin järkevällä tasolla. Tontin lunastus estäisi asuntojen arvon romahtamisen ja mahdollistaisi alueen kehittämisen. Ihmiset, joille asuminen kävisi tässäkin ratkaisussa liian kalliiksi, voisivat myydä asuntonsa kohtuulliseen hintaan, eivätkä menettäisi suurta osaa asuntonsa arvosta.

Asukkaat ovat toivoneet neuvotteluita reilumman yhteisen ratkaisun löytämiseksi. Mahdollisuutta siihen ei ole tarjottu, vaan sopimuksen ehdot on saneltu yksipuolisesti ja päätetty vuokralaisia kuulematta. Asukkaat eivät vastusta maanvuokran korotuksia, mutta yhtymän havittelema tuotto on korkeampi kuin kukaan osasi ennakoida. Se yilttää reippaasti kaupungin maanvuokran ehdot, eikä sisällä lunastuspykälää, vastoin käytäntöä. Seurakuntayhtymien ehdotus korottaa tontinvuokria viisin- ja jopa kymmenkertaiselle tasolle. Lehtisaarelaiset eivät ole naapureidensa kaski- ja kuusisaarelaisten tavoin erityisen rikkaita, vaan tavallisia työssäkäyviä, työttömiä, eläkeläisiä, perheellisiä ja yksinasuvia.  Ehdotus on monelle täysin kestämätön. Ihmetystä tilanteessa herättää seurakuntien haluttomuus käydä keskustelua asukkaiden kanssa. 

Seurakuntayhtymän kiinteistöjohto ei ole esittänyt halukkuutta keskusteluun, vaikka se onkin halunnut ulos niin viestiä. Asukkaat itse ovat järjestäneet keskustelutilaisuuden ja lähestyneet seurakunnan luottamushenkilöitä. Taloyhtiöt ovat lukeneet asioiden etenemisestä lehdistä; heitä ei ole informoitu, saati kutsuttu neuvottelupöytään.

Nykyisessä taloustilanteessa mikään taho ei takaa samanlaisia tuottoja kuin mitä yhtymät tavoittelevat. Asukkaille tilanne on kiristävä, sillä ehdotus ei sisällä vaihtoehtoja. Suurelle osalle asukkaista oma koti on ainoa maallinen omaisuus, jonka arvo kirkon asuntopolitiikan seurauksena romahtaa.

                                                                      •∞• 

Mitä ehdotus tarkoittaa käytännössä?

• 84 m2 asunnossa hoitovastike 340 €/kk. Yhtymän ehdotuksen myötä hoitovastike olisi 730 €/kk. Tähän tulevat päälle asunnosta maksettava velka, vesimaksut sekä linjastosaneerauksesta syntynyt rahoitusvastike. Esimerkkiperheellä tämä tekee yhteensä 1830 €/kk. 

• 100 m2 asunnossa hoitovastike 400 €/kk. Yhtymän ehdotuksen myötä hoitovastike olisi 1000 €/kk. Tähän tulevat päälle asunnosta maksettava velka, vesimaksut sekä linjastosaneerauksesta syntynyt rahoitusvastike. Esimerkkiperheellä tämä tekee yhteensä 2380 €/kk.

• Kirkko on sekä nostamassa tuntuvasti asumiskustannuksia, että syömässä valtavan siivun asuntovelallisen asunnon arvosta.

• Havittelemillaan tontinvuokrilla yhtymä joutuisi nostamaan reilusti myös omistamiensa lehtisaarelaisasuntojen vuokria.  

                                                    •∞•  

Lehtisaari ei kehity

Asukkaat toivovat päättäjien ymmärtävän mihin kaikkeen kohtuuttomien maanvuokrasopimusehtojen esittäminen vaikuttaa saarella asuvien ihmisten elämässä. Lehtisaaren lähiön kehitys on pysähtynyt. Epäselvän maanvuokratilanteen ja kirkon kohtuuttomien vaatimusten johdosta asunnot eivät vaihda omistajaa. Lehtisaaren talokanta on vanhaa. Linjastosaneeraukset ovat tuoneet saarelle nuoria perheitä, jotka ovat laskeneet maksukykynsä asuntolainan ja korjauslainan mukaan. Maanvuokran nousu on ollut tiedossa, mutta seurakuntayhtymien tuottovaatimusten suuruus on järkyttänyt asukkaat. Alueella asuu myös paljon leskiä ja eläkeläisiä, jotka sinnittelevät pienillä tuloilla. Jo nyt jotkut taloyhtiöt lykkäävät tarpeellisia linjasaneerauksia ja muita vanhojen rakennusten korjauksia tilanteen vuoksi. Näin asuntokannan korjausvelka kasvaa ja lähiön yleisilme rapistuu.

Alueen arvostus näkyy myös maanarvon kehityksessä. Yhtymät eivät ole aloittaneet vuodelle 2016 ajoitettua uudisrakentamista saaren kehittämiseksi. Alueella ei ole palveluita. Lehtisaaressa on toiminut vuoden verran lähikauppa, joka sinnittelee. Bussiliikennettä on lakkautettu, ja viimeinen suora yhteys Helsingin keskustaan päättyy vuoden loppuun mennessä. Asukkaat toivovat, että kaavoitettu noin 1000:n asukkaan lisärakentaminen toteutettaisiin, jotta saari kehittyisi vireäksi asuinalueeksi. Sen sijaan kirkko on toteuttamassa päinvastaista asuntopolitiikkaa. Se on luomassa näivettyvää asuinaluetta, jonka asukkailta seurakuntayhtymät rahastavat huipputuloja alueen romahtaneesta arvosta huolimatta. Saaren asukkaiden ja kirkon välinen juopa kasvaa, vaikka olisi myös seurakunnan etu saada alueen kehittämiseen motivoituneita asukkaita. 

Kohtuullisen tuoton hakeminen sekä tonttien myyminen taloyhtiöille markkinahintaan palvelisi myös yhtymän taloutta. Nykyisellä pikatuottoja hakevalla politiikalla se luo arvokasta maapohjaa, jolla seisoo arvottomia rakennuksia. Kukaan ei ala rakentaa uudisrakennuksia sellaisista lähtökohdista. Yhtymän kannattaisi tehdä pitkäkantoista talousuunnitelmaa ja edistää toimia lähiön elävöittämiseksi.

Mitä tulee uusiin maanvuokrasopimuksiin, asukkaat uskovat edelleen, että paras mahdollisuus löytää tilanteeseen kestävä ratkaisu löytyy yhdessä sopimalla.  

                                                                •∞•