Kyrkan i akut behov av reformerande krafter

Kyrkostyrelsens och en stor andel församlingars placeringar och investeringar tål ingen som helst granskning. (HBL)

https://www.hbl.fi/artikel/kyrkan-i-akut-behov-av-reformerande-krafter/

Hiljainen perjantai

Yli sadan asukkaan saapuessa torstai-iltana yhteiseen kirkkovaltuustoon olivat vastassa paikalle kutsutut vartijat, popcorn-kojut ja vahtimestareiden armeija. Ensimmäisinä kuuntelemaan saapuneet asukkaat karhattiin kuitenkin salista ulos "tasapuolisuuden nimissä". Pian heidän jälkeensä vietiin ulos myös tyhjät tuolit. Asukkaat saivat seurata näytelmää lasiovien takaa. Pyynnöstä nostettiin verhot, joiden taakse yhtymän johto oli katseilta piiloutunut. Myöhemmin saimme viestejä hätääntyneiltä perheenäideiltä ja -isiltä, jotka oli jätetty ulos kadulle, "paloturvallisuussyistä". Heitä oli kadulla yhteensä 4. Meillä ei ollut aulatiloissa edes ahdasta. 

Popcornit saivat seurakseen farssin. Kolmen ja puolen tunnin, yli kuudenkymmenen puheenvuoron ja muutaman äänestyksen jälkeen itse valtuuston puheenjohtaja veti hihastaan ässän, jonka sisältöä tämä sanoi laskeskelleensa jo aikaisemmin viikolla. Valtuutetut eivät näitä laskelmia saaneet nähtäväkseen. Kuulimme rohkeita puheenvuoroja myös oikeudenmukaisuuden puolesta Hanna Mithikun, Laura Rissasen, Jukka Relanderin, Johanna Nuortevan, Anna-Maria Soininvaaran, Ville Jalovaaran, Sirpa Asko-Seljavaaran, Ari Järvisen ja kuudentoista muun äänestäessä muutosesityksen pöydälle jättämisestä. 56 valtuutettua kuitenkin kiirehti jo asian päättämisen puolesta. Äänestys tapahtui tietämättä, mistä oikeastaan edes äänestettiin. 

Pyysimme kohtuullista maanvuokratasoa. Saimme teatteria. Kirkko kerää saman rahamäärän 20 vuodessa kuin olisi kerännyt alkuperäisellä esityksellä. Kiitos kohtuullista vastaesitystä esittäneille. Muita valtuutettuja ja puheenjohtajaa ohjailivat hienosti johtajat Laajasalo ja Rintamäki. Heidän oppinsa oli maailman suurista lähtöisin: hajoita ja hallitse. Saimme myös vahvan näytön kirkon todellisesta, maallisesta roolista. Esitys oli tyrmistyttävä osoitus siitä, millä kärjellä näennäistä pyhää sanaa viedään eteenpäin. Kyseessä on raadollinen instituutio, jonka kanssa emme lapsemme halua olevan missään tekemisissä. 82-vuotias seurakuntalainen päätti jäsenyytensä tuohon iltaan. "Nyt voi rauhassa erota kirkosta ja laittaa sama summa hyväntekeväisyyteen. Ei tarvitse rahoittaa tuota sirkusta diakonian verukkeella."
Toivo elää vielä kohtuullisen ratkaisun löytymiseksi sovintoteitse. #kirkkohelsingissä

Vetoomus kohtuuden puolesta

Kirkkovaltuusto on torstaina 11.5. päättämässä Lehtisaaren uusista vuokraehdoista. Lehtisaaressa asuu n. 1200 asukasta pääosin 1960-luvulla rakennetuissa kerros- ja rivitaloyhtiöissä. Vuokrasopimukset kirkon kanssa päättyvät vuonna 2019.  

Kirkkoneuvosto teki vuokrankorotuksesta esityksen jo viime joulukuussa, mutta tätä esitystä ei tuotu kirkkovaltuuston käsiteltäväksi. Julkisuuteen kerrottiin, että tekeillä on uusi, kohtuullisempi esitys. Näin ei kuitenkaan tapahtunut. 
Kirkkoneuvosto esittää edelleen Lehtisaaren maanvuokrien korottamista täysin käsittämättömälle tasolle. Asukkaat eivät vastusta kohtuullisia korotuksia. Uuden esityksen korotusten taso on yllättänyt kaikki. Kirkkoneuvoston esitys tavoittelee maanvuokrien moninkertaistamista ja kaksin–kolminkertaista tuottotasoa Helsingin kaupunkiin verrattuna. 

Käytännössä yhteisen kirkkoneuvoston esitys tarkoittaisi esimerkiksi 85 m2 kerrostaloasunnossa asumiskustannusten nousua yli 400 eurolla kuukaudessa. 

Kirkkoneuvoston esityksen toteutuessa maanvuokra Lehtisaaressa olisi noin 5–8 €/m2/kk, kun kaupungilla maanvuokra esimerkiksi Kampissa, Töölössä ja Munkkiniemessä on noin 2–3 €/m2/kk. 

Lisäksi seurakuntayhtymä aikoo maksattaa oman lakiin perustuvan kiinteistöveronsa asukkailta. Kirkon sopimukset eivät myöskään sisällä Helsingin kaupungin tavoin tontin lunastusmahdollisuutta, mikä mahdollistaisi asukkaille ulospääsyn kohtuuttomasta tilanteesta. 

Kirkkoneuvosto on viestinyt, että sen uusi esitys olisi asukkaiden kannalta huomattavasti aiempaa kohtuullisempi. Yhteisen kirkkoneuvoston ”kohtuullistama” esitys tarkoittaa esimerkiksi lehtisaarelaisessa kerrostaloyhtiö Hiidenkiukaantie 1–3:ssa kirkon aiempiin suunnitelmiin verrattuna yhtiövastikkeessa 0,1 €/m2/kk huojennusta. 85 m2 kerrostaloasunnossa alennusta tulisi aiemmin suunniteltuun verrattuna 9 euroa kuussa. Lehtisaarelaisten mielestä kirkon tekemät kohtuullistamistoimet ovat olleet täysin näennäisiä. Kuten liitteestä käy ilmi, vuokrat ovat edelleen yli sen mitä yhtiöille vuonna 2015 esitettiin. 

Kirkon huojennuksena mainitsema 20 % alennus maan arvoon oli mukana jo kirkkoneuvoston edellisessä ehdotuksessa. On normaali käytäntö, että vuokraperustehinta on huomattavasti rakentamattoman maan arvoa alempi. Kaupungilla vuokraperustehinta on n. 40– 60% rakentamattoman maan arviota alempi. 

Siirtymäaika on kirkkoneuvoston uudessa ehdotuksessa aiempaa pidempi. Tämä aiheuttaa kuitenkin asuntoloukun, sillä vastikkeiden noustessa asunnon arvo laskee, eikä asuntoa ole enää mahdollista myydä siedettävällä hinnalla välttääkseen kohtuuttomat asumiskustannukset. Seurakuntayhtymä on itse vuonna 2011 ja 2012 tehdessään vuokrasopimukset kahdesta rakentamattomasta tontista todennut rakentamattoman tontin markkinavuokran Lehtisaaressa olevan 3 €/kem2/kk. Tällöin rakennetun tontin markkinavuokra olisi 20% alennuksella n. 2,5€/kem2/kk. Nyt seurakuntayhtymä haluaa rakennetuista tonteista kaksin–kolminkertaista vuokraa itse aiemmin arvioimaansa markkinavuokratasoon nähden. 

Helsingin seurakuntayhtymä on perustellut vuokrankorotuksia myös maanvuokralaistensa tasapuolisella kohtelulla. Kuitenkin seurakuntayhtymä on tehnyt viime vuosina muilla alueilla, kuten esimerkiksi Lauttasaaressa, oman arvionsa mukaan markkinaehtoisuuteen perustuvia maanvuokrasopimuksia, joissa vuokra on kutakuinkin kaupungin vuokrien tasolla. 

Lehtisaaren asukkaiden tavoitteena on päästä sopimukseen kohtuullisista vuokraehdoista avoimen ja asiallisen keskustelun kautta. Olennaista kohtuullisuuden kannalta on, mikä lopullinen vuokrataso (€/m²/kk) on. Koska Lehtisaaresta koetetaan edelleen maalata kuvaa rikkaiden asuinalueena, haluamme korostaa, että lähes 80% saarelaisista asuu tavallisissa 60-luvun kerrostaloasunnoissa. Lehtisaaren hieno ominaisuus eriarvoistuvassa maailmassa on juuri sen sosiaalinen kirjavuus. Samalla saarella asuu monilapsisia perheitä, yksinhuoltajia, maahanmuuttajia ja yksineläviä eri tuloluokista, myös pientuloisista. 

Lehtisaaren asukkaat toivovat, että asiasta päättävä yhteinen kirkkovaltuusto pyrkii hakemaan oikeudenmukaista ratkaisua, josta hyötyisivät molemmat osapuolet.

Lehtisaaren asukkaat ry  

Päätösesitys 11.5.2017

YKN 27.4. Kohtuuton päätösesitys on Helsingin yhteisen Kirkkovaltuuston käsiteltävänä torstaina 11.5.2017 kello 18 osoitteessa Kolmas linja 22 B.

Aiheesta kirjoitettua: http://lehtisaarenasukkaat.blogspot.fi/2016/12/linkkeja_20.html

Lehtisaaren asukkailla on suuri hätä kirkon ahneuden edessä

MIELIPIDE

Kirkko on maanomistajana korottamassa maanvuokria tasoon, jota tavallisen työssä käyvän ihmisen on vaikea rahoittaa. 

HELSINGIN Lehtisaari on erikoinen paikka asua. Helsingin ja Vantaan seurakuntayhtymät omistavat valtaosan maasta. 1960-luvun lopulla saareen rakennettiin tuhannen asukkaan tasakattoinen lähiö. Rannat varattiin virkistyskäyttöön ja saaren eteläkärki säilytettiin metsänä.

Saarelaiset asuvat kerrostaloissa. Loput kolme neljäsosaa asuvat rivitaloissa ja muutamassa paritalossa. Asuntojen pohjapiirustukset toimivat hyvin lapsiperheille.

Saaren ytimessä on puolikuollut ostari, johon ravintola Old Jerusalem on tuonut uutta eloa. Lähikauppa palasi vuosi sitten, kun Alepa avasi ovensa. Viipalekoulu ja päiväkoti sekä kirjastoauto palvelevat lapsia.

Maanomistajana kirkko on on kaavoittanut saarelle lisää asuntoja, jolloin väkimäärä tuplaantuisi ja sen seurauksena palvelut paranisivat. Nykyisin Kuusisaaren ja Kaskisaaren kupeeseen ei rakennettaisi enää 1960-luvun lähiötä, vaan korkean profiilin asuinalue. Juuri tämä tekee Lehtisaaresta erityisen.

Maanvuokrasopimusten päättyminen vuoteen 2019 sekä vuokrien yleinen korotus eivät ole yllätys. Korotusten suuruusluokka sen sijaan on. Kirkko on maanomistajana korottamassa maanvuokria tasoon, jota tavallisen työssä käyvän on vaikea rahoittaa. Helsingin kirkkovaltuustoon on 11. toukokuuta menossa esitys maanvuokratasosta, joka on jopa kolminkertainen verrattuna Helsingin kaupungin uusiin vuokrasopimuksiin Kampissa, Töölössä ja Munkkiniemessä. Käytännössä korotusten vaikutus asumis­menoihin on 5,8–8,8 euroa ­neliöltä kuukaudessa muiden vastike-erien lisäksi.

Sadan neliön asunnossa tämä tarkoittaa 700 euroa kuukaudessa, kun kaupungin tavoittelema taso on 250 euroa kuukaudessa. Vaihtoehdoksi kirkko tarjoaa sitä, että lehtisaarelaiset muuttavat muualle asumaan.

Ulospääsy tilanteesta on vaikeaa, koska asuntokauppa on tyrehtynyt ja myyntihinnat laskeneet – asuntolainaa on silti maksettava. Kirkko on myös ­kategorisesti kieltäytynyt siitä, että taloyhtiöt voisivat lunastaa maan rakennusten alta, jolla ­tilanne voitaisiin ratkaista.

Johtopäätöksenä kaikesta voi todeta, ettei kirkko halua tukea kohtuullista asumista pääkaupunkiseudulla. Kirkon pihtiote asukkaista on vahva, ja asukkailla on nyt suuri hätä.

Kirkon ahneus selittää myös asukkaiden primitiivisiä ylilyöntejä kirkon luottamushenkilöitä kohtaan, joista olen itse vilpittömästi pahoillani.

Kirkko ei näytä tunnustavan sitä epäoikeudenmukaisuutta, jota moni perhe tällä hetkellä tuntee. Kirkkoa ei tunnu liioin kiinnostavan, että toimillaan se luo hallaa tuleville rakennusprojekteilleen, kun Lehtisaaren ja kirkon maine kärsivät alkavassa riidassa peruuttamattomasti.

Ville A. Niiranen

Kaksinaismoralistinen näytelmä

Helsingin seurakuntayhtymän esitys järkyttää sekä sisällöllään; se ajaa ihmisiä pois omista kodeistaan; että viestinnällään, jolla se esiintyy suurena kohtuuullistajana esityksessä, joka tarkoittaa asukkaalle noin viiden euron vähennystä per kk. Kirkko osoittaa taitavansa sekä varainkeruun että mediaviestinnän.

Tonttiarviot tehdään aina rakentamattomasta tontista. Käytännön mukaan arviota kohtuullistetaan saadaksemme vuokraperustehinnan jo rakennetulle tontille. Kaupunki tekee kohtuullistamisen vähentämällä arvosta 40–60%. Suurena kohtuullistajana esiintyvä kirkko puolestaan vähentää vain 20%, muttei unohda kommentoida tätä ihan itse kertomalla "kohtuullistavansa arviota", vaikka täytyyhän sen kohtuullistaa rakentamaton tonttiarvio vastaamaan jo-rakennetun tontin arvoa. Kirkko on arvioinut maan arvon Lehtisaaressa tähtitieteelliseksi. Lehtisaaressa sisämaan tontti jopa 2000€/kem2 kun esim. kaupungin arvio Taka-Töölöstä 1500€/kem2. Kukin ymmärtää, että vähentämällä siitä -20% on tulos joka tapauksessa huikea, kun vastaavasti kaupunki kohtuullistaa arviota vähentämällä -60%.

Yhtä lailla harhaanjohtamista on tuottoprosentilla pelaaminen. Helsingistä ei tarvitse ajaa kuin 100 km todetakseen, että tonttien arvot ovat kymmenesosan Helsingin arvoista. Näistä tonteista haettu 5% tuotto on joillakin toimijoilla käytäntönä. Seurakuntayhtymä vetoaa tähän, ja hakee samaa 5% tuottoa arvioimillaan tonttihinnoilla. Vertailun vuoksi Helsingin kaupunki hakee 2,4% tuottoa. Korkeaa tuottoprosenttia hakevat liittävät aina sopimukseen lunastuspykälän, jolloin vuokraaja voi päättää, haluaako lunastaa tontin itselleen. Mikäli vuokran hinta on kohtuullinen, maan vuokraaja jää vuokralle. Mikäli kohtuuton, tulee edullisemmaksi ottaa pankkilaina (korko n. 2%) kuin maksaa kiskurivuokraa. Yllätys yllätys: seurakuntayhtymä kyllä poimii 5% tuottokäytäntönsä, mutta ei tarjoa lunastuspykälää. Tällä se jättää vuokralaisen panttivankiasemaan. 

Seuraa lisää kohtuullistamisnäytelmää. Seurakuntayhtymä on tilannut maan arviot kahdelta arvioijalta. Jopa seurakuntaneuvoston jäsenet ihmettelevät, miksi arviot poikkeavat niin rajusti Helsingin kaupungin teettämistä arvioista. Arviot tilannut kiinteistöjohtaja haluaa sinnikkäästi pitää kiinni tuottotavoitteistaan ja esittää, että käytetään sitä matalampaa arviota, joka edelleen on tähtitieteellinen kaupungin arvioihin nähden. Sitten yhtymä tiedottaa käyttäneensä "kaikkein matalinta arviota".

Näytelmä huipentuu pitkään siirtymäaikaan. Asukkaille siirtymäaika ei auta yhtään, jos hän joutuu pakkomyymään kotinsa tulevien korotusten takia. Tässä tapauksessa asukas menettää asuntonsa arvosta arviolta 50'000 €. Monella se vastaa kahden vuoden palkkaa. Tuleva ostaja osaa kyllä laskea, mitä yhtiövastike tulee olemaan. Vastike esim. kerrostaloyksiössä 530€/kk, kaksiossa 850€/kk ja kolmiossa 1130€/kk. 

Seurakuntayhtymä on julkisuudessa halunnut pitää kovaa meteliä siitä, että se 50 vuotta sitten solmi liian edullisia sopimuksia. Tämäkään ei ole täysi totuus. Osa tonteista maksaa maanvuokraa jo nyt enemmän kuin maanvuokraajat Helsingin kaupungin uusissa sopimuksissa. Edullisin maanvuokra seurakuntayhtymän omistamalla tontilla on ollut 1,1€/kem2/kk. Verrokkina kerrottakoon, että esim. Munkkivuoressa kaupungin tonttivuokra on ollut 0,2 €/kem2/kk. Niihin 50 vuotta halvasti kaupungin vuokratontilla asuviin verrattuna seurakuntayhtymän "halvasti" asuvat ovat maksaneet yli viisinkertaista maanvuokraa.

Yhtä kaikki, tämä ei koske niitä lukuisia perheitä, jotka ovat muuttaneet Lehtisaareen vain muutama vuosi sitten tietämättöminä seurakuntayhtymien kiskurisuunnitelmista. Vertailuna kuitenkin mainittakoon, että tällä hetkellä vaikkapa lehtisaarelainen paritalon puolikas maksaa maanvuokraa yhtä paljon kuin kokonainen kerrostalo (!) Munkkivuoressa. Näistä lukemista seurakuntayhtymä haluaa nyt tuottoja, jotka Helsingin kaupungin uusittaviin vuokrasopimuksiin verrattuna ovat jopa kolminkertaisia.

Joko nyt asiaa tuntematonkin ymmärtää, kuinka tekopyhinä toimijoina niin Helsingin kuin Vantaan seurakuntayhtymät näyttäytyvät? Salamyhkäisin menoin esityslistalle tuodut esitykset julkistettiin nyt tyhjin, glorifioiduin sanoin kansakunnalle. Tällaista taustaa vasten uutisointi kohtuullisena vastaantulijana näyttäytyy taitavana mediapelinä esityksessä, jonka taustalla oleva toimijat vähät välittävät siitä, minkälaisen henkilökohtaisen tragedian päätös asukkaalle tuottaa.

YKN:n 27.4. päätösesityksen mukaiset luvut.

Klikkaa kuvia nähdäksesi ne suurempana.

YKN 27.4. päätösesitys kaavioina

Keskimäärin Helsingissä tontinvuoran osuus hoitovastikkeesta on noin 20%. YKN:n 27.4. tekemän esityksen jälkeen tontinvuokran osuus hoitovastikkeesta olisi 70%! 

Linkin takana on mielenkiintoista tietoa Helsingin kaupungin vuokriin liittyen. 

Helsingin seurakuntayhtymän omistamalla Hiidenkiukaantie 1–3 tonttimaalla on kerrostaloissa takana välttämättömät linjasaneeraus ja hissiurakat. Niiden myötä taloon on muuttanut paljon nuoria lapsiperheitä, jotka asuntolainan lisäksi maksavat myös näitä perusparannuksia.

Lehtisaaren vuokrausperiaatteet

Mikä on kohtuullinen vuokrataso?

•Kohtuullisen vuokratason määrää lopputulos, ei laskentakaava

•Paras mittari kohtuullisuudelle on maanvuokran vaikutus asuinkustannuksiin (euroa/m2/kk)

•Olennaista on vertailu vastaaviin asuinalueisiin

Vertailu kirkko vs. Helsingin kaupunki 

Päätösotteita Helsingin seurakuntayhtymän muista vuokrasopimuksista Lehtisaaressa

Lehtihovi (YKV 13.10.2011) 

Liljasaarentie 1 a (YKV 9.12.2010)
   

Liljasaarentie 1a (Kirkkohallituksen virastokollegio 10.3.2011)  

Maan arvo ei ole noussut

Seuraavilla seikoilla on merkitystä 

• Taloyhtiöiden sijoitukset Lehtisaaren infrastruktuuriin

• Puuttelliset palvelut ja huonot liikenneyhteydet – aluetta ei ole kehitetty

• Lunastusmahdollisuuden puuttuminen

• Nykyvuokrat pääsääntöisesti markkinatasolla – ”korjausvelkaa” ei ole

Euromääräinen ehdotus tulevasta vuokran tasosta ja tontin lunastuksesta Lehtisaaressa

• Perustuen edellä kerrottuun ja siihen, että vanhastaan vuokratun tontin maanvuokran tulisi olla noin 20 % alhaisempi kuin vastaavan uudisrakennettavan tontin, Lehtisaaren asukkaat ry ehdottaa tulevaksi vuokratasoksi seuraavaa:

• Kerros- ja rivitalotontit 2,5 €/kem2/kk (asumiskustannus n. 3,0 €/m2/kk)

• Vuokraperustehinta 5 %:n tuottotavoitteella 600 €/kem2

• Pari- ja omakotitalotontit 3,0 €/kem2/kk (asumiskustannus n. 3,6 €/m2/kk)

• Vuokraperustehinta 5 %:n tuottotavoitteella 720 €/kem2

• Tätä korkeampi vuokrataso voidaan hyväksyä ainoastaan siinä tapauksessa, että maanvuokrasopimukseen sisältyy tontin lunastusmahdollisuus ja tontin käypä arvo määritetään yhdessä valittujen puolueettomien arvioitsijoiden toimesta. 


• Lisäksi siirtymäajan pitää olla kaikille yhtiöille sama ja yhdenvertainen niin, että lähtötasoltaan korkeammat vuokrat nousevat hitaammin. Toinen yhdenvertainen vaihtoehto on Helsingin kaupungin malli, jossa nykyvuokraa ei oteta huomioon. 


Vuokrasopimus Lauttasaaressa vuonna 2015

• Helsingin seurakuntayhtymä on vuokrannut Lauttasaaressa Asunto Oy Helsingin Myllykallionrinne 2:lle (kaksi vuonna 1958 rakennettua kerrostaloa) tontin ehdotuksemme mukaiseen hintaan 2,5 €/kem2/kk vuonna 2015. 


• Pidämme Lauttasaarta vertailukelpoisena tai jopa kalliimpana asuinalueena kuin Lehtisaarta. 


• Yhteisen kirkkovaltuuston 10.9.2015 päätöksessä todetaan, että vuokrasopimukset on laadittu markkinaehtoisesti.
”Seurakuntayhtymän omistuksessa olevien tonttien tulee säilyä yhtymän omistuksessa ja ne vuokrattaisiin edelleen  ko. asunto-osakeyhtiölle ja vuokrasopimukset laaditaan markkinaehtoisesti.” 


• Toivomme, että voisimme löytää yhteisen neuvotteluratkaisun ja uskomme että se olisi kirkonkin edun mukaista.

• Koska vuokraehdot koostuvat monista eri elementeistä, kohtuullinen ratkaisu voi syntyä monella tavalla. Asukkaille tärkeintä on lopputulos.