Vantaan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto muutti valtuuston päätöstä

Vantaan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto päätti edellisessä kokouksessaan esittää kirkkovaltuustolle vuonna 2018 tehdyn Lehtisaaren tonttimaiden vuokrasopimuksia koskevan kirkkovaltuuston päätöksen hylkäämistä. Uusi, vastavalittu yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi tämän esityksen. Sen seurauksena voimaan tuli aiempi vuodelta 2016 oleva vuokralaisia kohtaan huomattavasti ankarampi päätös. Vuoden 2016 päätöksen mukaiset vuokrankorotukset käytännössä ajavat monet perheet pois kodeistaan.

Kirkkovaltuuston vuonna 2018 hyväksymä päätös oli asukkaiden ja seurakuntayhtymän välisen pitkän ja perusteellisen neuvotteluprosessin tulos. Se oli kompromissi, joka ei varmasti kummankaan osapuolen mielestä ollut täydellinen. Päätös oli silti huolellisen valmistelun ja harkinnan lopputulos, joka rauhoitti tilanteen ja mahdollisti rakentavan vuoropuhelun jatkamisen kirkon ja vuokralaisten välillä.

Liekö tahallista vai tahatonta, mutta Kirkkovaltuuston syksyn 2018 päätökseen liitettiin seurakuntayhtymässä virheellinen valitusosoitus. Tämä johti siihen, että päätöksestä tehtiin hallintovalitus, eikä saavutettua sovintoa siksi voitu viedä loppuun ja allekirjoittaa uusia vuokrasopimuksia. Helsingin hallinto-oikeus jätti valituksen tutkimatta. Oikeus siunasi siis valtuuston 2018 päätöksen. Tästä huolimatta uusi valtuusto muutti vanhan valtuuston päätöksen, joka oli syntynyt useiden vuosien keskutelujen ja neuvottelujen lopputuloksena. 

Kirkkoneuvoston yllättävä päätös ryhtyä ajamaan yhteisen kompromissin purkamista yllätti asukkaat täysin ja tuntui järkyttävältä. On vaikea ymmärtää, että perusteellisen valmistelun ja harkinnan jälkeen tehdyllä kirkkovaltuuston päätöksellä ei ollutkaan painoarvoa, vaan kirkkovaltuuston tekemiä merkittäviä päätöksiä on noin vain mahdollista lähteä peruuttamaan.

Tehtyjen päätösten peruuttaminen on kohtuutonta myös asukkaiden oikeusturvan näkökulmasta. Asukkaat ovat perustellusti voineet luottaa, että vuokrasopimukset laaditaan kirkkovaltuuston viime vuonna tekemän päätöksen pohjalta. Tämä on vaikuttanut siihen, millaisia suunnitelmia yksittäiset perheet tai alueen taloyhtiöt ovat tehneet tulevaisuuden varalle.

Uusi päätös palauttaa asian aiempaan ongelmalliseen tilanteeseen, jossa Helsingin ja Vantaan seurakuntayhtymät noudattavat täysin erilaista omistajapolitiikkaa.  2018 tehdyn päätöksen yhtenä keskeisenä perustelunahan oli se, että sopimusehdot olisivat pääpiirteittäin samnlaiset Helsingin seurakuntayhtymän kanssa. 

Samalla saarella samanlaisilla kirkon omistamilla tonteilla tulee asumaan ihmisiä, joilla on merkittävästi toisistaan poikkeavat vuokraehdot ja asumiskustannukset vain, koska he sattuvat asumaan Vantaan seurakuntayhtymän eivätkä Helsingin puolen omistamalla maalla. On vaikea ymmärtää, miten kirkon omistajapolitiikassa on näin suuria eroja naapuriseurakuntayhtymien välillä. Etenkin, kun molempia yhtymiä sitovat samat kirkon omistajapolitiikan ohjeet, jotka ohjaavat kirkkoa omistajana kohtuullisuuteen.

Vantaan yhteisen kirkkovaltuuston kokouksessa kuultiin asian vääristelyä viranomaistaholta. Suuri osa valtuutetuista teki päätöksen tuntematta lainkaan, mitä se todellisuudessa merkitsee. Alla olevat laskelmat antavat osviittaa siitä, kuinka vakavasta asiasta on kyse: 

• Vantaan seurakuntayhtymä vaati 2016 tehdyn päätöksen mukaisesti taloyhtiöiltä moninkertaista maanvuokraa verrattuna Helsingin kaupunkiin tai jopa Helsingin seurakuntayhtymään • Näin kirkko asettaa lehtisaarelaiset keskenään eriarvoiseen asemaan riippuen siitä, kumpi seurakuntayhtymä tontin omistaa • Lopputuloksena kohtuuton vuokrataso, jonka maksaminen on monelle asukkaalle mahdotonta • Vuonna 2018 tehty päätös toi Vantaan seurakuntayhtymän pääosin samoille linjoille Helsingin seurakuntayhtymän kanssa, mikä poisti seurakuntayhtymien merkittävästi erilaisiin linjoihin liittyvät ongelmat. Lisäksi 2018 tehty päätös oli ehdoiltaan kohtuullisempi, eikä se aiheuttaisi perheille vuoden 2016 päätöstä vastaavia taloudellisia ongelmia. • Kohtuuttomuuden ydin on se, että seurakuntayhtymä vuoden 2016 päätökseen palatessaan vaatii 5% riskitöntä tuottoa yläkanttiin arvioidulle tontin arvolle, josta ei ole tehty rakennetun maan oikaisua (vrt. Helsingin kaupunki vaatii 2,4% tuottoa ja Helsingin srky: 3% (todellinen tuotto)) • Normaali käytäntö on oikaista rakennetun maan arvoa 40–60 %:lla. (Hgin kaupunki oikaisee 40–60 %:lla, Hgin srky 40 %:lla. Koska Vantaan seurakuntayhtymä ei 2016 päätöksessään oikaise vuokratasoa, ehdotettu vuokrataso on paljon korkeampi kuin Helsingin kaupungilla ja Helsingin seurakuntayhtymällä. On myös tärkeää tietää, että lähes kaikki taloyhtiöt ovat maksaneet aikoinaan koko vuokrakaudelle eli 50 vuotta sovitut vuokrankorotukset ennakkoon seurakuntayhtymälle eli ns. kynnysrahat. Ennakkovuokrien määrä on yhteensä miljooonia euroja nykyrahassa. Ne muutamat taloyhtiöt, jotka eivät maksaneet ennakkovuokraa, maksavat jo nyt käypää vuokraa. Vuoden 2016 päätös merkitsee asukkaille käytännössä esimerkiksi seuraavaa: • 29-neliöisessä yksiössä asukas tulisi maksamaan pelkästään kerrostalon alla olevasta maasta yli 200 e/kk kirkolle kaikkien muiden kulujensa lisäksi. Kokonaisvastike peruskorjauslainat huomioon ottaen tulee korotuksen jälkeen olemaan 563,18 euroa kuukaudessa. • 109-neliöisessä asunnossa yhtiövastike nousisi 825 eurosta 1417 euroon kuukaudessa, mikä merkitsee noin 600 euron korotusta asumismenoihin kuukaudessa. Asuntolainan ja jo päätetyn putkiremontin peruskorjauslainan jälkeen asumismenot tulisivat kolmilapsisella perheellä olemaan yhteensä n. 3500 euroa kuukaudessa. • 115 – neliöisessä asunnossa maanvuokran korotus merkitsee noin 660 euron korotusta asumismenoihin kuukaudessa. Yhteensä asumiskulut nousevat n. 1900 euroon kuukaudessa. Vastaavasta asunnosta saadaan tällä hetkellä vuokraa n 1700 €.