perjantai 5. toukokuuta 2017

Lehtisaaren asukkailla on suuri hätä kirkon ahneuden edessä

MIELIPIDE

Kirkko on maanomistajana korottamassa maanvuokria tasoon, jota tavallisen työssä käyvän ihmisen on vaikea rahoittaa. 

HELSINGIN Lehtisaari on erikoinen paikka asua. Helsingin ja Vantaan seurakuntayhtymät omistavat valtaosan maasta. 1960-luvun lopulla saareen rakennettiin tuhannen asukkaan tasakattoinen lähiö. Rannat varattiin virkistyskäyttöön ja saaren eteläkärki säilytettiin metsänä.

Saarelaiset asuvat kerrostaloissa. Loput kolme neljäsosaa asuvat rivitaloissa ja muutamassa paritalossa. Asuntojen pohjapiirustukset toimivat hyvin lapsiperheille.

Saaren ytimessä on puolikuollut ostari, johon ravintola Old Jerusalem on tuonut uutta eloa. Lähikauppa palasi vuosi sitten, kun Alepa avasi ovensa. Viipalekoulu ja päiväkoti sekä kirjastoauto palvelevat lapsia.

Maanomistajana kirkko on on kaavoittanut saarelle lisää asuntoja, jolloin väkimäärä tuplaantuisi ja sen seurauksena palvelut paranisivat. Nykyisin Kuusisaaren ja Kaskisaaren kupeeseen ei rakennettaisi enää 1960-luvun lähiötä, vaan korkean profiilin asuinalue. Juuri tämä tekee Lehtisaaresta erityisen.

Maanvuokrasopimusten päättyminen vuoteen 2019 sekä vuokrien yleinen korotus eivät ole yllätys. Korotusten suuruusluokka sen sijaan on. Kirkko on maanomistajana korottamassa maanvuokria tasoon, jota tavallisen työssä käyvän on vaikea rahoittaa. Helsingin kirkkovaltuustoon on 11. toukokuuta menossa esitys maanvuokratasosta, joka on jopa kolminkertainen verrattuna Helsingin kaupungin uusiin vuokrasopimuksiin Kampissa, Töölössä ja Munkkiniemessä. Käytännössä korotusten vaikutus asumis­menoihin on 5,8–8,8 euroa ­neliöltä kuukaudessa muiden vastike-erien lisäksi.

Sadan neliön asunnossa tämä tarkoittaa 700 euroa kuukaudessa, kun kaupungin tavoittelema taso on 250 euroa kuukaudessa. Vaihtoehdoksi kirkko tarjoaa sitä, että lehtisaarelaiset muuttavat muualle asumaan.

Ulospääsy tilanteesta on vaikeaa, koska asuntokauppa on tyrehtynyt ja myyntihinnat laskeneet – asuntolainaa on silti maksettava. Kirkko on myös ­kategorisesti kieltäytynyt siitä, että taloyhtiöt voisivat lunastaa maan rakennusten alta, jolla ­tilanne voitaisiin ratkaista.

Johtopäätöksenä kaikesta voi todeta, ettei kirkko halua tukea kohtuullista asumista pääkaupunkiseudulla. Kirkon pihtiote asukkaista on vahva, ja asukkailla on nyt suuri hätä.

Kirkon ahneus selittää myös asukkaiden primitiivisiä ylilyöntejä kirkon luottamushenkilöitä kohtaan, joista olen itse vilpittömästi pahoillani.

Kirkko ei näytä tunnustavan sitä epäoikeudenmukaisuutta, jota moni perhe tällä hetkellä tuntee. Kirkkoa ei tunnu liioin kiinnostavan, että toimillaan se luo hallaa tuleville rakennusprojekteilleen, kun Lehtisaaren ja kirkon maine kärsivät alkavassa riidassa peruuttamattomasti.

Ville A. Niiranen



2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

HUOM. KAIKKI! Kirkkovaltuusto käsittelee vuokra-asiaa torstaina 11.5.2017 klo 18 alkaen asialistan kohdassa 8. Mahdollisesti päättävät vuokrankorotukset siellä. Ehdotan, että kaikki kynnelle kykenevät menevät kokoukseen Englel-saliin Castreninkatu 1, Helsinki. Plakaatit ja Hesarin kuvaajat mukaan, voi olla viimeinen vaikutusmahdollisuus. Ps. Kokouksessa 30.3.2017 valtuuston puheenjohtaja ilmoitti siellä läsnä oleville lehtisaarelaisille, että vuokria käsitellään vasta kesäkuun kokouksessa. Ilmeisesti käsittelyä on kiirehditty.

Srint kirjoitti...

Lehtisaaren hieno ominaisuus eriarvoistuvassa maailmassa on juuri sen sosiaalinen kirjavuus. Samalla saarella asuu niin monilapsisia maahanmuuttajaperheitä, yksinhuoltajaisiä, virolaisia bussikuskeja kuin eläköityneitä toimitusjohtajia. Omassa taloyhtiössämme asuu ihmisiä monesta eri tuloluokasta. On todella sääli, että alueelle ollaan seurakuntayhtymän toimesta tekemässä tällaista hallaa.

Missä seurakuntayhtymän visiot? Missä kehittämisideat? Missä osallistuva seurakuntalaisuus? En näe esityksessä kuin dollarinkuvat yhtymän johdon silmissä.