Pappilan torppari

Pappilan torppari 28.11.2018

Isoisäni oli pappilan torppari Urjalassa, jonka maanomistusta Väinö Linna kuvaa kirjassaan Täällä Pohjantähden Alla. Siinä kirkkoherran rouva halusi maksattaa torppareilla ja mäkitupalaisilla sovittua kovemmat vuokrat näiden käyttöön annetusta maasta. Tavallinen ei riittänyt, vaan ruustinna jyräsi kirkkoherran tahdon kohtuullisuudesta ja niin ajettiin köyhimmät, maksuvaikeuksiin joutuneet taloistaan.

Linnansa ovat myös Vantaan seurakunnan kirkkovaltuuston kiihkeimmät vuokrankorottajat lukeneet. He haluavat lehtisaarelaisille Vantaan seurakuntayhtymän mailla asuville vuokrankorotukset, jotka voivat viedä muutaman torpparin vaikka ulos tuvistaan, kunhan seurakuntayhtymä saa haluamansa. Koska vuokralaiset ovat naapurikaupungista, heitä voi ja pitää kohdella kovemmin. (Lehmuskallio HS 17.11.2018, Vantaan srky:n valtuuston kokous 25.9.2018).

Hurjia maanvuokran korotuksia ja takautuvasti muka menetettyjen varojen rahastusta on vuosien varrella motivoitu lisäksi sillä, että lehtisaarelaiset ovat päättäjien mielestä asuneet ilmaiseksi tai halvalla kuluneet 50 vuotta. Seurakuntien päättäjien mielestä vuokrien korotukset on jäänyt tekemättä jo kymmeniä vuosia.

Seurakuntayhtymä vertaa Lehtisaaren taloyhtiöiden sopimuskauden lopun nk. halpaa vuokraa  ”Vantaan Asolassa  äskettäin vuokrattujen vastaavien tonttien kuukausivuokrat vaihtelevat noin 1,5–2 euroa per kerrosneliömetri” (Turunen, Tuohimäki HS 9.2.2017). ”Lehtisaaressa pitää asumisen olla kalliimpaa kuin jossain (Vantaan) Rekolan takametsissä." ”Meillä ei ole mitään perusteita pitää vuokria alihintaisina.” (Jaskara, Heinonen VS 2.4.2015). ”He (lehtisaarelaiset) ovat saaneet ison säästön, kun korotuksia ei ole 1960-luvun jälkeen tehty.” (Lehmuskallio HS 17.11.2018). ”Lehtisaaressa on asuttu, … kohtuuttoman edullisesti ajatellen sen alueen arvoa. (Raittila, Yle 12.5.2017). ”Lehtisaarelaiset ovat saaneet nauttia pitkään poikkeuksellisen edullisista vuokrista. Saavutetuista eduista luopuminen on ymmärrettävästi pettymys.” (Laajasalo, Rintamäki HS 7.5.2017).

Pitäisi ensinnäkin ottaa huomioon, ettei sopimusoikeuden mukaan liian korkeaa uutta vuokraa voi perustella sillä, että aikaisemman sopimuksen aikana jäi vuokranantajalta mielestään perimättä riittävää vuokraa. Uudessa sopimuksessa ei voi ulosmitata jälkikäteen vuosikymmenten takaa väitettyä edellisen vuokratason ”tappiota” kuin vuokralaisen vanhaa velkaa. Uusi vuokra pitää perustella aina vallitsevan ja ennustetun käyvän vertailutason mukaan.

MUTTA OVATKO LEHTISAARELAISET ASUNEET ILMAISEKSI / HALVALLA KULUNEET 50 VUOTTA?

Alla olevat luvut kertovat tilanteesta 50-vuotisissa sopimuksissa, joista on jäljellä yksi vuosi. Eli eletään 50 vuoden sopimuksen toiseksi viimeistä vuotta. Vuonna 1965 ja sen jälkeen tehtiin Lehtisaaressa useita vuokrasopimuksia, jotka päättyvät ensi vuoden lopussa. Alkuperäisessä sopimuksessa sovittiin vuokran elinkustannusindeksiin sidotusta korotuksesta puolivuosittain sekä vuokran nostamisesta 10–15%  kymmenen vuoden välein. Kaksinkertainen korotusmekanismi ei ollut silloin lain mukainen, joten indeksi jäi korotusten perusteeksi.  1970-luvun alun valtakunnalliset vakautuslait jarruttivat kovimpia vuokrien korotuksia ja hurjan inflaation kohtuuttomia vaikutuksia indeksikorotuksiin ja muuhun talouteen. Laeilla tuettiin näin taloutta yleisesti koko maassa. Parikymmentä lehtisaarelaistonttia eivät suinkaan olleet näiden toimien pääkohteena.

Tykistökapteenintie 2:ssa (1457 asuin m2) sovittiin v 1966 vuokraksi 9936 mk. Kun taloon muutettiin v 1970, vuokra oli noussut jo 11% yli ja viime vuonna vuokra oli 763%  korkeampi kuin vuokrakauden alussa.

Vuokran lisäksi kyseinen taloyhtiö maksoi kertakorvauksena 240 000 mk kynnysrahaa eli vuokraennakkoa (vastaa nykyrahassa 422 400 €). Lehtisaarelaiset maksoivat seurakuntayhtymille näiden velvollisuutena olleet kadut, vesi- ja viemäriverkostot. Esimerkkiyhtiö maksoi tästä kunnallistekniikasta ainakin 60 000 mk:n (105 000 €) alkumaksun. Nämä seurakuntayhtymälle maksetut korvaukset vastaavat 50 vuoden ajan 0,69 €/m2/kk. Näiden lisäksi nykyinen maanvuokran osuus vastikkeessa kyseisessä talossa on 0,73 €/m2/kk. Tämä tarkoittaa pelkästään seurakunnalle maksettujen maan vuokraamiseen liittyviä maksuja on jaettuna 50 vuoden ajalle 1,42 € jokaiselta neliömetriltä kuukaudessa.

Naapuriyhtiössä on maksettu Vantaan seurakunnalle 50 vuotta joka kuukausi 1,36 €/kk/m2  nykyrahassa v 1995 maksetusta 4 293 000 mk:n kynnysrahasta eli ennakkovuokrasta (nykyrahana 7 556 000 €) ja kunnallistekniikasta, joka maksoi 572 400 mk (1 007 000 nyky €). Itse maan vuokraa maksetaan 0,95 €/m2/kk. Eli seurakunnalle mennyt raha 50 vuoden aikana on yhteensä 2,17 €/m2/kk. Tämän lisäksi maksetaan normaalit vastikkeet, putkiremontit ym. Taloyhtiö, jolta ei peritty kynnysrahaa, maksaa maastaan jo nyt vanhan sopimuksen aikaan 3,5 €/m2/kk.

Vertailuna Helsingin kaupungin uusissa v 2018 solmituissa 50-vuotisissa sopimuksissa (vv 2020–2070) maan vuokra Lehtisaaren lähialueella Töölössä ja Munkkiniemessä on vuokrakauden alussa 1,09–1,64 €/m2/kk ja 10 vuoden asteittaisten korotusten jälkeen 2,19–3,28 €/m2/kk (Hki Kiinteistövirasto 2018).

Vantaan seurakuntayhtymä haluaa nyt Lehtisaaressa vuokralaisinaan olevien taloyhtiöiden maanvuokrat v 2020 alkutasolle 5–9 €/m2/kk.  ”Lehmuskallio haluaa Lehtisaaren asukkaille sopimusta kovemmat vuokrat.” (HS 18.11.2018).

MITEN SEURAKUNTIEN TIETO ILMAISESTA ASUMISESTA POIKKEAA NÄIN PALJON TOSIASIOISTA?

Vantaan ja Helsingin seurakuntayhtymien johtavat henkilöt ovat antaneet eri yhteyksissä yllä olevat lausunnot halvoista vuokrista, ilmaisesta asumisesta, unohtuneista vuokrankorotuksista. Onko todella mahdollista, että he eivät tiedä, miten Lehtisaaren taloyhtiöiden maanvuokrat ovat kehittyneet ja millä perustein viidenkymmenen vuoden ajan?

Toivon, että tämän jälkeen kukaan ei puhu eikä kirjoita ilmaisesta asumisesta Lehtisaaressa, vaan ymmärtää, että Lehtisaaressa on maksettu jo tähän asti kaupungin korkeinta vastiketta maan käytöstä. Ja että kirkon uudet suunnitelmat hipovat taivasta ja tulevat ajamaan lehtisaarelaisia vaikeuksiin. Toivottavasti myös toimittaja tutkii tosiasiat, eikä lainaa haastateltavaa sellaisenaan. Ja päättäjiltä toivotaan tutustumista historiaan ja lukuihin.

Mekkeri Anner

Helsingin yhteisen kirkkovaltuuston varavaltuutettu 2019

Lehtisaari

Tämä kirje on lähetetty Lehtisaaren ja Helsingin maanvuokrista kirjoittaneille toimittajille, näissä haastatelluille tai mielipidekirjoituksia julkaisseille henkilöille. Lisäksi vastaanottajana on henkilöitä, joiden uskon olevan kiinnostunut aiheesta. Materiaalina on käytetty taloyhtiöiden tilinpäätöksiä, maanvuokrasopimuksia, lehtiartikkeleita ja Helsingin kaupungin tiedotteita maanvuokrista.

Kaikki luvut ovat käytettävissä pyydettäessä. Markan muutokset nykyarvoon tehty Rahamuseon rahanarvolaskurilla. Mahdolliset laskuvirheet korjattavissa, vuokrien ja kustannusten suuruusluokka tarkistettu oikeaksi.