Yli sadan asukkaan saapuessa torstai-iltana yhteiseen kirkkovaltuustoon olivat vastassa paikalle kutsutut vartijat, popcorn-kojut ja vahtimestareiden armeija. Ensimmäisinä kuuntelemaan saapuneet asukkaat karhattiin kuitenkin salista ulos "tasapuolisuuden nimissä". Pian heidän jälkeensä vietiin ulos myös tyhjät tuolit. Asukkaat saivat seurata näytelmää lasiovien takaa. Pyynnöstä nostettiin verhot, joiden taakse yhtymän johto oli katseilta piiloutunut. Myöhemmin saimme viestejä hätääntyneiltä perheenäideiltä ja -isiltä, jotka oli jätetty ulos kadulle, "paloturvallisuussyistä". Heitä oli kadulla yhteensä 4. Meillä ei ollut aulatiloissa edes ahdasta.
Popcornit saivat seurakseen farssin. Kolmen ja puolen tunnin, yli kuudenkymmenen puheenvuoron ja muutaman äänestyksen jälkeen itse valtuuston puheenjohtaja veti hihastaan ässän, jonka sisältöä tämä sanoi laskeskelleensa jo aikaisemmin viikolla. Valtuutetut eivät näitä laskelmia saaneet nähtäväkseen. Kuulimme rohkeita puheenvuoroja myös oikeudenmukaisuuden puolesta Hanna Mithikun, Laura Rissasen, Jukka Relanderin, Johanna Nuortevan, Anna-Maria Soininvaaran, Ville Jalovaaran, Sirpa Asko-Seljavaaran, Ari Järvisen ja kuudentoista muun äänestäessä muutosesityksen pöydälle jättämisestä. 56 valtuutettua kuitenkin kiirehti jo asian päättämisen puolesta. Äänestys tapahtui tietämättä, mistä oikeastaan edes äänestettiin.
Pyysimme kohtuullista maanvuokratasoa. Saimme teatteria. Kirkko kerää saman rahamäärän 20 vuodessa kuin olisi kerännyt alkuperäisellä esityksellä. Kiitos kohtuullista vastaesitystä esittäneille. Muita valtuutettuja ja puheenjohtajaa ohjailivat hienosti johtajat Laajasalo ja Rintamäki. Heidän oppinsa oli maailman suurista lähtöisin: hajoita ja hallitse. Saimme myös vahvan näytön kirkon todellisesta, maallisesta roolista. Esitys oli tyrmistyttävä osoitus siitä, millä kärjellä näennäistä pyhää sanaa viedään eteenpäin. Kyseessä on raadollinen instituutio, jonka kanssa emme lapsemme halua olevan missään tekemisissä. 82-vuotias seurakuntalainen päätti jäsenyytensä tuohon iltaan. "Nyt voi rauhassa erota kirkosta ja laittaa sama summa hyväntekeväisyyteen. Ei tarvitse rahoittaa tuota sirkusta diakonian verukkeella."
Toivo elää vielä kohtuullisen ratkaisun löytymiseksi sovintoteitse. #kirkkohelsingissä
perjantai 12. toukokuuta 2017
torstai 11. toukokuuta 2017
Vetoomus kohtuuden puolesta
Kirkkovaltuusto on torstaina 11.5. päättämässä Lehtisaaren
uusista vuokraehdoista. Lehtisaaressa asuu n. 1200 asukasta pääosin
1960-luvulla rakennetuissa kerros- ja rivitaloyhtiöissä. Vuokrasopimukset
kirkon kanssa päättyvät vuonna 2019.
Kirkkoneuvosto teki vuokrankorotuksesta esityksen jo viime joulukuussa, mutta tätä esitystä ei tuotu kirkkovaltuuston käsiteltäväksi. Julkisuuteen kerrottiin, että tekeillä on uusi, kohtuullisempi esitys. Näin ei kuitenkaan tapahtunut.
Kirkkoneuvosto esittää edelleen Lehtisaaren maanvuokrien korottamista täysin käsittämättömälle tasolle. Asukkaat eivät vastusta kohtuullisia korotuksia. Uuden esityksen korotusten taso on yllättänyt kaikki. Kirkkoneuvoston esitys tavoittelee maanvuokrien moninkertaistamista ja kaksin–kolminkertaista tuottotasoa Helsingin kaupunkiin verrattuna.
Käytännössä yhteisen kirkkoneuvoston esitys tarkoittaisi esimerkiksi 85 m2 kerrostaloasunnossa asumiskustannusten nousua yli 400 eurolla kuukaudessa.
Kirkkoneuvoston esityksen toteutuessa maanvuokra Lehtisaaressa olisi noin 5–8 €/m2/kk, kun kaupungilla maanvuokra esimerkiksi Kampissa, Töölössä ja Munkkiniemessä on noin 2–3 €/m2/kk.
Lisäksi seurakuntayhtymä aikoo maksattaa oman lakiin perustuvan kiinteistöveronsa asukkailta. Kirkon sopimukset eivät myöskään sisällä Helsingin kaupungin tavoin tontin lunastusmahdollisuutta, mikä mahdollistaisi asukkaille ulospääsyn kohtuuttomasta tilanteesta.
Kirkkoneuvosto on viestinyt, että sen uusi esitys olisi asukkaiden kannalta huomattavasti aiempaa kohtuullisempi. Yhteisen kirkkoneuvoston ”kohtuullistama” esitys tarkoittaa esimerkiksi lehtisaarelaisessa kerrostaloyhtiö Hiidenkiukaantie 1–3:ssa kirkon aiempiin suunnitelmiin verrattuna yhtiövastikkeessa 0,1 €/m2/kk huojennusta. 85 m2 kerrostaloasunnossa alennusta tulisi aiemmin suunniteltuun verrattuna 9 euroa kuussa. Lehtisaarelaisten mielestä kirkon tekemät kohtuullistamistoimet ovat olleet täysin näennäisiä. Kuten liitteestä käy ilmi, vuokrat ovat edelleen yli sen mitä yhtiöille vuonna 2015 esitettiin.
Kirkon huojennuksena mainitsema 20 % alennus maan arvoon oli mukana jo kirkkoneuvoston edellisessä ehdotuksessa. On normaali käytäntö, että vuokraperustehinta on huomattavasti rakentamattoman maan arvoa alempi. Kaupungilla vuokraperustehinta on n. 40– 60% rakentamattoman maan arviota alempi.
Siirtymäaika on kirkkoneuvoston uudessa ehdotuksessa aiempaa pidempi. Tämä aiheuttaa kuitenkin asuntoloukun, sillä vastikkeiden noustessa asunnon arvo laskee, eikä asuntoa ole enää mahdollista myydä siedettävällä hinnalla välttääkseen kohtuuttomat asumiskustannukset. Seurakuntayhtymä on itse vuonna 2011 ja 2012 tehdessään vuokrasopimukset kahdesta rakentamattomasta tontista todennut rakentamattoman tontin markkinavuokran Lehtisaaressa olevan 3 €/kem2/kk. Tällöin rakennetun tontin markkinavuokra olisi 20% alennuksella n. 2,5€/kem2/kk. Nyt seurakuntayhtymä haluaa rakennetuista tonteista kaksin–kolminkertaista vuokraa itse aiemmin arvioimaansa markkinavuokratasoon nähden.
Helsingin seurakuntayhtymä on perustellut vuokrankorotuksia myös maanvuokralaistensa tasapuolisella kohtelulla. Kuitenkin seurakuntayhtymä on tehnyt viime vuosina muilla alueilla, kuten esimerkiksi Lauttasaaressa, oman arvionsa mukaan markkinaehtoisuuteen perustuvia maanvuokrasopimuksia, joissa vuokra on kutakuinkin kaupungin vuokrien tasolla.
Lehtisaaren asukkaiden tavoitteena on päästä sopimukseen kohtuullisista vuokraehdoista avoimen ja asiallisen keskustelun kautta. Olennaista kohtuullisuuden kannalta on, mikä lopullinen vuokrataso (€/m²/kk) on. Koska Lehtisaaresta koetetaan edelleen maalata kuvaa rikkaiden asuinalueena, haluamme korostaa, että lähes 80% saarelaisista asuu tavallisissa 60-luvun kerrostaloasunnoissa. Lehtisaaren hieno ominaisuus eriarvoistuvassa maailmassa on juuri sen sosiaalinen kirjavuus. Samalla saarella asuu monilapsisia perheitä, yksinhuoltajia, maahanmuuttajia ja yksineläviä eri tuloluokista, myös pientuloisista.
Lehtisaaren asukkaat toivovat, että asiasta päättävä yhteinen kirkkovaltuusto pyrkii hakemaan oikeudenmukaista ratkaisua, josta hyötyisivät molemmat osapuolet.
Kirkkoneuvosto teki vuokrankorotuksesta esityksen jo viime joulukuussa, mutta tätä esitystä ei tuotu kirkkovaltuuston käsiteltäväksi. Julkisuuteen kerrottiin, että tekeillä on uusi, kohtuullisempi esitys. Näin ei kuitenkaan tapahtunut.
Kirkkoneuvosto esittää edelleen Lehtisaaren maanvuokrien korottamista täysin käsittämättömälle tasolle. Asukkaat eivät vastusta kohtuullisia korotuksia. Uuden esityksen korotusten taso on yllättänyt kaikki. Kirkkoneuvoston esitys tavoittelee maanvuokrien moninkertaistamista ja kaksin–kolminkertaista tuottotasoa Helsingin kaupunkiin verrattuna.
Käytännössä yhteisen kirkkoneuvoston esitys tarkoittaisi esimerkiksi 85 m2 kerrostaloasunnossa asumiskustannusten nousua yli 400 eurolla kuukaudessa.
Kirkkoneuvoston esityksen toteutuessa maanvuokra Lehtisaaressa olisi noin 5–8 €/m2/kk, kun kaupungilla maanvuokra esimerkiksi Kampissa, Töölössä ja Munkkiniemessä on noin 2–3 €/m2/kk.
Lisäksi seurakuntayhtymä aikoo maksattaa oman lakiin perustuvan kiinteistöveronsa asukkailta. Kirkon sopimukset eivät myöskään sisällä Helsingin kaupungin tavoin tontin lunastusmahdollisuutta, mikä mahdollistaisi asukkaille ulospääsyn kohtuuttomasta tilanteesta.
Kirkkoneuvosto on viestinyt, että sen uusi esitys olisi asukkaiden kannalta huomattavasti aiempaa kohtuullisempi. Yhteisen kirkkoneuvoston ”kohtuullistama” esitys tarkoittaa esimerkiksi lehtisaarelaisessa kerrostaloyhtiö Hiidenkiukaantie 1–3:ssa kirkon aiempiin suunnitelmiin verrattuna yhtiövastikkeessa 0,1 €/m2/kk huojennusta. 85 m2 kerrostaloasunnossa alennusta tulisi aiemmin suunniteltuun verrattuna 9 euroa kuussa. Lehtisaarelaisten mielestä kirkon tekemät kohtuullistamistoimet ovat olleet täysin näennäisiä. Kuten liitteestä käy ilmi, vuokrat ovat edelleen yli sen mitä yhtiöille vuonna 2015 esitettiin.
Kirkon huojennuksena mainitsema 20 % alennus maan arvoon oli mukana jo kirkkoneuvoston edellisessä ehdotuksessa. On normaali käytäntö, että vuokraperustehinta on huomattavasti rakentamattoman maan arvoa alempi. Kaupungilla vuokraperustehinta on n. 40– 60% rakentamattoman maan arviota alempi.
Siirtymäaika on kirkkoneuvoston uudessa ehdotuksessa aiempaa pidempi. Tämä aiheuttaa kuitenkin asuntoloukun, sillä vastikkeiden noustessa asunnon arvo laskee, eikä asuntoa ole enää mahdollista myydä siedettävällä hinnalla välttääkseen kohtuuttomat asumiskustannukset. Seurakuntayhtymä on itse vuonna 2011 ja 2012 tehdessään vuokrasopimukset kahdesta rakentamattomasta tontista todennut rakentamattoman tontin markkinavuokran Lehtisaaressa olevan 3 €/kem2/kk. Tällöin rakennetun tontin markkinavuokra olisi 20% alennuksella n. 2,5€/kem2/kk. Nyt seurakuntayhtymä haluaa rakennetuista tonteista kaksin–kolminkertaista vuokraa itse aiemmin arvioimaansa markkinavuokratasoon nähden.
Helsingin seurakuntayhtymä on perustellut vuokrankorotuksia myös maanvuokralaistensa tasapuolisella kohtelulla. Kuitenkin seurakuntayhtymä on tehnyt viime vuosina muilla alueilla, kuten esimerkiksi Lauttasaaressa, oman arvionsa mukaan markkinaehtoisuuteen perustuvia maanvuokrasopimuksia, joissa vuokra on kutakuinkin kaupungin vuokrien tasolla.
Lehtisaaren asukkaiden tavoitteena on päästä sopimukseen kohtuullisista vuokraehdoista avoimen ja asiallisen keskustelun kautta. Olennaista kohtuullisuuden kannalta on, mikä lopullinen vuokrataso (€/m²/kk) on. Koska Lehtisaaresta koetetaan edelleen maalata kuvaa rikkaiden asuinalueena, haluamme korostaa, että lähes 80% saarelaisista asuu tavallisissa 60-luvun kerrostaloasunnoissa. Lehtisaaren hieno ominaisuus eriarvoistuvassa maailmassa on juuri sen sosiaalinen kirjavuus. Samalla saarella asuu monilapsisia perheitä, yksinhuoltajia, maahanmuuttajia ja yksineläviä eri tuloluokista, myös pientuloisista.
Lehtisaaren asukkaat toivovat, että asiasta päättävä yhteinen kirkkovaltuusto pyrkii hakemaan oikeudenmukaista ratkaisua, josta hyötyisivät molemmat osapuolet.
Lehtisaaren asukkaat ry
maanantai 8. toukokuuta 2017
Päätösesitys 11.5.2017
YKN 27.4. Kohtuuton päätösesitys on Helsingin yhteisen Kirkkovaltuuston käsiteltävänä torstaina 11.5.2017 kello 18 osoitteessa Kolmas linja 22 B.
Aiheesta kirjoitettua: http://lehtisaarenasukkaat.blogspot.fi/2016/12/linkkeja_20.html
Aiheesta kirjoitettua: http://lehtisaarenasukkaat.blogspot.fi/2016/12/linkkeja_20.html
perjantai 5. toukokuuta 2017
Lehtisaaren asukkailla on suuri hätä kirkon ahneuden edessä
Kirkko on maanomistajana korottamassa maanvuokria tasoon, jota tavallisen työssä käyvän ihmisen on vaikea rahoittaa.
HELSINGIN Lehtisaari on erikoinen paikka asua. Helsingin ja Vantaan seurakuntayhtymät omistavat valtaosan maasta. 1960-luvun lopulla saareen rakennettiin tuhannen asukkaan tasakattoinen lähiö. Rannat varattiin virkistyskäyttöön ja saaren eteläkärki säilytettiin metsänä.
Saarelaiset asuvat kerrostaloissa. Loput kolme neljäsosaa asuvat rivitaloissa ja muutamassa paritalossa. Asuntojen pohjapiirustukset toimivat hyvin lapsiperheille.
Saaren ytimessä on puolikuollut ostari, johon ravintola Old Jerusalem on tuonut uutta eloa. Lähikauppa palasi vuosi sitten, kun Alepa avasi ovensa. Viipalekoulu ja päiväkoti sekä kirjastoauto palvelevat lapsia.
Maanomistajana kirkko on on kaavoittanut saarelle lisää asuntoja, jolloin väkimäärä tuplaantuisi ja sen seurauksena palvelut paranisivat. Nykyisin Kuusisaaren ja Kaskisaaren kupeeseen ei rakennettaisi enää 1960-luvun lähiötä, vaan korkean profiilin asuinalue. Juuri tämä tekee Lehtisaaresta erityisen.
Maanvuokrasopimusten päättyminen vuoteen 2019 sekä vuokrien yleinen korotus eivät ole yllätys. Korotusten suuruusluokka sen sijaan on. Kirkko on maanomistajana korottamassa maanvuokria tasoon, jota tavallisen työssä käyvän on vaikea rahoittaa. Helsingin kirkkovaltuustoon on 11. toukokuuta menossa esitys maanvuokratasosta, joka on jopa kolminkertainen verrattuna Helsingin kaupungin uusiin vuokrasopimuksiin Kampissa, Töölössä ja Munkkiniemessä. Käytännössä korotusten vaikutus asumismenoihin on 5,8–8,8 euroa neliöltä kuukaudessa muiden vastike-erien lisäksi.
Sadan neliön asunnossa tämä tarkoittaa 700 euroa kuukaudessa, kun kaupungin tavoittelema taso on 250 euroa kuukaudessa. Vaihtoehdoksi kirkko tarjoaa sitä, että lehtisaarelaiset muuttavat muualle asumaan.
Ulospääsy tilanteesta on vaikeaa, koska asuntokauppa on tyrehtynyt ja myyntihinnat laskeneet – asuntolainaa on silti maksettava. Kirkko on myös kategorisesti kieltäytynyt siitä, että taloyhtiöt voisivat lunastaa maan rakennusten alta, jolla tilanne voitaisiin ratkaista.
Johtopäätöksenä kaikesta voi todeta, ettei kirkko halua tukea kohtuullista asumista pääkaupunkiseudulla. Kirkon pihtiote asukkaista on vahva, ja asukkailla on nyt suuri hätä.
Kirkon ahneus selittää myös asukkaiden primitiivisiä ylilyöntejä kirkon luottamushenkilöitä kohtaan, joista olen itse vilpittömästi pahoillani.
Kirkko ei näytä tunnustavan sitä epäoikeudenmukaisuutta, jota moni perhe tällä hetkellä tuntee. Kirkkoa ei tunnu liioin kiinnostavan, että toimillaan se luo hallaa tuleville rakennusprojekteilleen, kun Lehtisaaren ja kirkon maine kärsivät alkavassa riidassa peruuttamattomasti.
Ville A. Niiranen
Saarelaiset asuvat kerrostaloissa. Loput kolme neljäsosaa asuvat rivitaloissa ja muutamassa paritalossa. Asuntojen pohjapiirustukset toimivat hyvin lapsiperheille.
Saaren ytimessä on puolikuollut ostari, johon ravintola Old Jerusalem on tuonut uutta eloa. Lähikauppa palasi vuosi sitten, kun Alepa avasi ovensa. Viipalekoulu ja päiväkoti sekä kirjastoauto palvelevat lapsia.
Maanomistajana kirkko on on kaavoittanut saarelle lisää asuntoja, jolloin väkimäärä tuplaantuisi ja sen seurauksena palvelut paranisivat. Nykyisin Kuusisaaren ja Kaskisaaren kupeeseen ei rakennettaisi enää 1960-luvun lähiötä, vaan korkean profiilin asuinalue. Juuri tämä tekee Lehtisaaresta erityisen.
Maanvuokrasopimusten päättyminen vuoteen 2019 sekä vuokrien yleinen korotus eivät ole yllätys. Korotusten suuruusluokka sen sijaan on. Kirkko on maanomistajana korottamassa maanvuokria tasoon, jota tavallisen työssä käyvän on vaikea rahoittaa. Helsingin kirkkovaltuustoon on 11. toukokuuta menossa esitys maanvuokratasosta, joka on jopa kolminkertainen verrattuna Helsingin kaupungin uusiin vuokrasopimuksiin Kampissa, Töölössä ja Munkkiniemessä. Käytännössä korotusten vaikutus asumismenoihin on 5,8–8,8 euroa neliöltä kuukaudessa muiden vastike-erien lisäksi.
Sadan neliön asunnossa tämä tarkoittaa 700 euroa kuukaudessa, kun kaupungin tavoittelema taso on 250 euroa kuukaudessa. Vaihtoehdoksi kirkko tarjoaa sitä, että lehtisaarelaiset muuttavat muualle asumaan.
Ulospääsy tilanteesta on vaikeaa, koska asuntokauppa on tyrehtynyt ja myyntihinnat laskeneet – asuntolainaa on silti maksettava. Kirkko on myös kategorisesti kieltäytynyt siitä, että taloyhtiöt voisivat lunastaa maan rakennusten alta, jolla tilanne voitaisiin ratkaista.
Johtopäätöksenä kaikesta voi todeta, ettei kirkko halua tukea kohtuullista asumista pääkaupunkiseudulla. Kirkon pihtiote asukkaista on vahva, ja asukkailla on nyt suuri hätä.
Kirkon ahneus selittää myös asukkaiden primitiivisiä ylilyöntejä kirkon luottamushenkilöitä kohtaan, joista olen itse vilpittömästi pahoillani.
Kirkko ei näytä tunnustavan sitä epäoikeudenmukaisuutta, jota moni perhe tällä hetkellä tuntee. Kirkkoa ei tunnu liioin kiinnostavan, että toimillaan se luo hallaa tuleville rakennusprojekteilleen, kun Lehtisaaren ja kirkon maine kärsivät alkavassa riidassa peruuttamattomasti.
Ville A. Niiranen
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)